Pieksämäen Nuorkauppakamarin messut

SAVON SOLMU -MESSUT

Messut järjestetään joka toinen vuosi Pieksämäellä

Savon Solmu- messujen historiaa

 

Kuningasprojekti Savon Solmu

Savon Solmu – messuja, aiemmin näyttelyä, voi syystä nimittää Pieksämäen Nuorkauppakamarin kuningasprojektiksi. Savon Solmu on sitä niin koulutuksellisesti, yhteiskunnallisesti kuin taloudellisestikin.

Savon Solmu on tähän päivään asti työllistänyt paitsi näyttely- tai messuorganisaation myös kammarin kaikki muutkin jäsenet.

On todellinen voimannäytös ja yhteishengen mittari, kun mittava tapahtuma viedään läpi talkoovoimin, tämä pätee niin näyttelyosastojen rakentamiseen ja purkamiseen kuin itse tapahtuman toteuttamiseen.

Yhteiskunnallisesti Savon Solmu on tuonut Pieksämäelle tunnettavuutta niin messuvieraiden kuin tiedotusvälineidenkin kautta. Paikkakunnan elinkeinoelämä ja erilaiset yhteisöt ovat saaneet mittavan foorumin palvelujensa ja tuotteidensa esittelyyn ja markkinointiin.

Kammarin taloudelle Savon Solmu on sananmukaisesti kullan arvoinen. Näytteilleasettajilta ja yleisöltä perityt maksut ovat aina peittäneet talkoohengen vuoksi kulut reilusti. Siksi kammari on pystynyt tehokkaasti toteuttamaan muita projektejaan, liittyivät ne sitten kouliintumiseen tai virkistykseen.

Savon Solmu on kulkenut pitkän tien pienestä mutta yritteliäästä näyttelystä ensimmäisiin läänin messuihin, jotka järjestettiin Pieksämäellä vuonna 1989.

Näyttelyn järjestämisestä oli puhuttu vuodesta 1964, mutta vasta 1972 ideasta tuli totta. Puhtia hankkeelle antoi jälleen rahan tarve. 1972 puuhattiin aluksi Kouvolan esimerkin mukaan käytettyjen autojen näyttelyä, mutta ajatus laajeni vapaa-ajan näyttelyksi. Järjestelyt vietiin vauhdilla läpi, ja ensimmäinen Savon Solmu avattiin torilla toukokuun toisena sunnuntaina. Aikaa ideasta näyttely- päivään oli vain puolitoista kuukautta, ja pieni työryhmä sai ahertaa pyöreitä päiviä.

Näyttelyssä pyrittiin tuomaan esille erityisesti paikkakunnan omien yritysten tuotteita ja Kaupunginjohtaja Pertti Hietalan avaamaan näyttelyyn kävi tutustumassa 6000 – 7000 ihmistä. Näyttely oli yleisölle maksuton. Näytteilleasettajia oli ensimmäisellä kerralla 16, mutta hyvä alku kannusti jatkamaan. Viihdyttäjäjulkkiksena oli ensimmäisellä kerralla Kaarlo Juurela.

Jo vuoden 1972 syksyllä valittiin seuraavan vuoden näyttelyä valmistelemaan toimikunta. Näytteilleasettajat olivat toivoneet sisätilojen käyttömahdollisuutta, ja siksi paikaksi valittiin nyt Keskuskoulu luokkahuoneineen ja piha-alueineen.

1973 Savon Solmussa oli 33 näytteilleasettajaa. Kaksi näyttelypäivää keräsi 8000 hengen yleisön. Kävijöitä näyttelyyn imivät omalta osaltaan Seidat ja Leo Lastumäki.

Jo toisen näyttelyn yhteydessä vakiinnutti asemansa hulvattoman hauskana läpi vuosikymmenten säilytetty Pitkien Paukkujen Yö. Myöhemmin Solmujen Yöksi nimettyyn perinteeseen liittyy jokin teema, jonka mukaisesti yleisön toivotaan pukeutuvan. Ensimmäisellä kerralla aiheena oli armeija.

1974 Savon Solmu -näyttely järjestettiin juhlavuonna kolmannen kerran, nyt Keskus koululla. Aihepiiri laajeni käsittämään vapaa-ajan lisäksi työn, ja kävijöitä kertyi yhdeksisen tuhatta. Vetonauloina olivat Lea Laven ja Miss Suomi Pirjo Laitila. Tauno Palo peruutti tulonsa viime tingassa.

Vaikka näyttely sai yleisön liikkeelle, jäivät järjestäjät ihmettelemään seudun yritysten passiivisuutta näytteilleasettajina. Varsinkin teollisista yrityksistä oli mukana vain pieni osa. Kuitenkin nähtävää näyttelyssä riitti kaniperheestä Lapin matkamuistoihin ja valokuvataiteeseen.

Pitkien Paukkujen Yön tee¬mana oli pula-aika, mutta silti 10-vuotisjuhlassa innostuttiin perinteisesti syömään banaaneja. Toki virallistakin puolta oli: kaksi juhlavastaanottoa ja upeat illalliset. Lauri Muranen toimitti ammattitaitoisesti 10-vuotishistoriikin.

1975 Savon Solmu-näyttely järjestettiin neljännen kerran, ja nyt mukana oli erityisen runsaasti harrastusosastoja. Seu¬dun kuntien puhekilvassa voittaja Pieksämäki hekumoi aiheella Ilotalon hankkiminen paikkakunnalle, vaikka keskiolutkin oli julistettu paikkakunnalla, väliaikaisesti pannaan. Joukkue vetosi paikkakunnan palveluvarustuksen kohentamiseen.

Vakavampaa asiaa puhui maaherra Viljo Virtanen näyttelyä avatessaan. Hän vetosi kuntien yhteistyöhön, jonka hän myönsi olleen Pieksämäen seudulla tiivistä.

Näyttelyn yhteydessä Suomen mestaruuden voittanut lentopallojoukkue Namika sai viirin tunnustuksena paikkakunnan tunnetuksi tekemisestä. Näyttelyä vauhditti myös Pentti Oskari Kangas seitsemine seinähulluineen.

Viimeistä kertaa Keskuskoululla järjestettyä näyttelyä täydennettiin Pitkien Paukkujen Yöllä. Kulttuurilautakunta järjesti Savon Solmun iloiset iltamat ja seurakunta kirkkoillan.

1976 Savon Solmu järjestettiin myyntinäyttelynä, ja uudeksi näyttelypaikaksi valittu yläaste antoi Pieksämäen kevään huipennukselle uutta liikkumavaraa. Värikkyyttä ja vauhtia toivat muotinäytökset ja laskuvarjohypyt. Väkeä oli lehtitietojen mu¬kaan niin runsaasti, että tungoksessa jopa pyörtyiltiin.

Näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Pekka Seppä arvosteli näyttelyosastojen tason kirjavuutta ja toivoi liikkeiltä enemmän vai¬vannäköä. Hän esitti ajatuksen näyttelyosastojen kilpailuttamisesta vastaisuudessa, ja sittemmin idea toteutuikin.

Illalla karautettiin kapakkaan vetämään pitkiä paukkuja Villin Lännen malliin. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin myös iloiset kulttuuri-iltamat urheilutalolla.

1977 yläasteella järjestetty näyttely valittiin jälleen kamarin parhaaksi projektiksi. Lippuja myytiin 5270. Näyttelyä vetäneen Veli-Heikki Lämsän mukaan lehdistölle jouduttiin kuitenkin ilmoittamaan aiempien vuosien virheellisten tietojen vuoksi noin 8900 kävijää. Tulevaisuudessa olisi asteittain pyrittävä totuudenmukaiseen informaatioon myös lehdistöä koskien, Lämsä patisteli raportissaan.

Näytteilleasettajamäärä oli kasvanut jo niin mittavaksi, että kammari oli ryhtynyt miettimään keinoja suurempien sisätilojen saamiseksi. Vakavasti harkittiin jopa ylipaineistettua kuplahallia, mutta näyttelypaikkana säilyi yläaste pihapiireineen, kunnes siirryttiin lukion ja urheilutalon tiloihin.

Pitkiä Paukkuja kumosivat tällä kertaa merirosvot. Rommi teki tiettävästi kauppansa. Urheilutalossa järjestettiin jälleen iloiset iltamat.

1978 Näyttelyä laajennettiin vapaa-ajan lisäksi rakentamisen ja asumisviihtyvyyden suun¬taan. Muuten Savon Solmu tarjosi muotia, missejä, ministeri Paavo Väyrystä ja evakkorekeä. Kävijämääräksi arvioitiin 9500 ja tuotoksi todettiin 36 000 markkaa. Iloiset iltamat järjestettiin jälleen urheilutalossa.

1979 messut on järjestetty, mutta niistä ei tietoa kirjoitushetkellä.

1980 messut on järjestetty, mutta niistä ei tietoa kirjoitushetkellä.

1981 Näyttely järjestettiin 10 kerran, nyt uusissa lukion ja urheilutalon tiloissa. Yleisnäyttelyssä viihdyttivät yleisöä mm. Satu Östring paraateineen, Katri-Helena ja ensi kertaa Pieksämäellä nähty kuumailmapallo. Solmujen Yötä juhlittiin venäläiseen malliin.

Lukio, urheilutalo ja uimahalli ympäristöineen havaittiin kasvavalle tapahtumalle erinomaiseksi alueeksi, ja Savon Solmu onkin järjestetty siellä siitä lähtien.

1982 Savon Solmua ei järjestetty, koska jokavuotisena urakka oli kasvanut liian rankaksi. Tapahtuman järjestely jouduttiin säännöllisesti aloittamaan jo edellisen alkusyksyllä.

Samana vuonna saatiin maaherra Uki Voutilaiselta “myllykirje”, jonka sisältämä esitys lääninmessuista on sittemmin 25. toimintavuotena 1989 toteutunut. Voutilaisen ajatuksena tosin oli, että läänin eri kaupungit järjestäisivät messut vuorotellen.

1983 Savon Solmu järjestettiin ensi kertaa messu-nimikkeellä ja maaherran kirjeen vauhdittamina alkoivat neuvottelut lääninmessuista.

Taitaa tulla kesä – teemalla järjestetyt messut olivat nimensä veroiset, sillä messuviikonloppu oli helteinen. Vapaa-aika ja harrastukset niihin liittyvine tuotteineen esittäytyivät monipuolisesti ja tasokkaasti. Osastoja oli 108, eikä niiden joukossa juurikaan näkynyt rihkamapörssejä.

Messualueen portille perinteisesti viritetyn köyden solmun avasivat maaherra Uki Voutilainen ja kaupunginjohtaja-kansanedustaja Pertti Hietala yhteistuumin. Uki Voutilainen muistutti jälleen lääninmessuideasta: messut kiertäisivät neljän kaupungin kehää: Pieksämäki, Heinola, Mikkeli ja Savonlinna. Messut järjestettäisiin sekä keväällä että syksyllä, joten Pieksämäki olisi vuorossa joka toinen vuosi.

Solmujen Yötä vietettiin Wanhan Hywän Ajan Puutarhajuhlien hengessä. “Luonnonääniä” todella riitti seuraavaan aamuun saakka.

1985 toi kammarin johtoon naisen. Kaisa Tapio ei kavahtanut ottaa vielä lisä haasteitakin, hän toimi messujohtajana Juhani Lumpeisen aisaparina.

1986 messujen osalta oli välivuosi, ja yleensä niiden jatkaminen oli joutumassa puntariin verottajan vaatimien selvitysten vuoksi. Jos messut joutuisivat verolle, arveltiin niiden järjestämisen loppuvan. Solmujen Yön teemana oli Tuntematon sotilas.

1987 messut osuivat nappiin, vaikka perinteen jatkuminen oli edelleen verottajan vuoksi epävarma. Edellisistä messuista verottaja oli vienyt osansa, mutta tuosta päätöksestä oli valitus vetämässä. Näytteilleasettajia oli peräti 120 ja kävijöitä runsaat 9000. Solmujen Yötä vietettiin afrikkalaisissa tunnelmissa.

1988 Solmujen Yötä vietettiin nostalgisissa 60- luvun tunnelmissa. Aikoja sitten hajonnut pieksämäkeläisten bändi saatiin kokoon verryttämään monen nuoruudenmuistoja.

1989 painopisteet ovat ensimmäisissä lääninmessuissa ja 25-vuotisjuhlissa. Messuille toi sähköisen säväyksen ja kosolti lisäjulkisuutta pommiuhkaus, joka onneksi osoittautui aiheettomaksi. Harrastemessujen teemana oli maastossa liikkuminen, ja näyttävyyttä saatiin niin maasturikolonnilla kuin ratsastusnäytöksillä.

Messut onnistuivat mukavasti niin näytteille asettajien kuin kävijöidenkin määrän suhteen koleasta ja tuulisesta säästä huolimatta. Yleisömagneetiksi ei tällä kertaa haalittu julkkiksia, vaan painopiste asetettiin tietoisesti toiminnallisuudelle, jota täydensivät niin yöllinen maasturisafari kuin Solmujen Yö.

(Pieksämäen Nuorkauppakamari, Vartti vuosisataa haasteiden harjalla, 1989)

1997 SavonSolmu – messut 24.-25.5. ja Pitkien Paukkujen Yön teemana oli Kultakuume

1999 SavonSolmu – messut järjestettiin Pieksämäen jäähallissa

2000 oli välivuosi messuissa, sekä Pitkien Paukkujen Yön järjestämisessä.

2001 SavonSolmu – messut la 28. – su 29.4. järjestettiin teemalla Pieksämäki nousuun – Vauhtia Veturiin ja Pitkien Paukkujen Yön teemana oli Uhkapeliä Kasinolla

2002 Pitkien Paukkujen Yö 27.4. nimi jouduttiin muuttamaan Solmujen Yön nimelle alkoholitarkastaja Teittisen vaatimuksesta, nimi kun kuulemma rikkoo hyvän tavan vastaista mainontaa, sekä kuvastaa väkevää alkoholia. Solmujen Yön teemana oli tällä kertaa Wild Wild West.

2003 messut järjestettiin 26.-27.4 Pieksämäen uudessa jäähallissa – Osuuspankki Areenalla, joka oli juuri valmistumassa. Rakenteilla oleva halli toi oman jännityksensä mukaan – messujen toteutukseen. Messut olivat järjestyksessään 21. messut.

Solmujen Yön teemana oli – Latino.

2004 vuosi on messuista välivuosi, vaikka keväällä 2003 suunniteltiin messujen järjestämistä tälle vuodelle – hyvistä messukokemuksista johtuen. Messujen järjestäminen todettiin kuitenkin liian työlääksi ja Solmujen Yön järjestämisessä samoin.

Vuosien 1984, 1990-1996 ja 1998 messuista ja Pitkien Paukkujen Yö tapahtumista ei opinnäytetyön kirjoitushetkellä ole täyttä varmuutta. Tieto Savo Solmu – messujen ja Pitkien Paukkujen Yön järjestämisestä näiltä vuosista löytynee kuitenkin Pieksämäen Nuorkauppakamari ry:n 40 -vuotis historiikkia tehtäessä, kun käymme läpi kamarimme tallella olevaa aineistoa.

 

Kirjoittanut: Marko Levänen 2004